Tämän vuoden alussa käynnistyi kolmevuotinen hanke, viralliselta nimeltään Kulttuuriperintö eilen, tänään ja huomenna – woimaa yhteiskehittämisestä. Nimensä mukaisesti siinä kehitetään eteläisen Pohjois-Pohjanmaan suurimpia tapahtumia: Wanhan Woiman päiviä Oulaisissa ja Haapavesi Folkia yhteistuumin ja yhteiswoimin. Hankkeessa osatoteuttajina ovat tapahtumia organisoivat pitkäikäiset yhdistykset.
Rahoitus on saatu EU:n maaseuturahoituksen Älykkäät kylät-yhteiskehittämisrahoituksesta. Hankkeen laajuus ja tavoitteet lähestyvät Maaseudun innovaatio ekosysteemi -ajatusta. Tapahtumia järjestävät organisaatiot ovat monella tavalla suhteessa ympäristöön ja muihin toimijoihin. Kyseessä on siis paitsi näiden tapahtumien, myös koko alueen toimintaa monin tavoin koskettava kehittämistyö.
Seutukunnan hankkeista se on hieman poikkeuksellinen rakenteeltaan. Hankkeen toimialue ylittää seutukunnan rajat. Hankkeessa ajatellaankin, että se aktivoi sekä Haapaveden, Siikalatvan ja Pyhännän seutukuntaa että Oulun Eteläistä aluetta tapahtumatuotannon, tapahtumiin, kädentaitoihin, kulttuuriperintöön ja taiteeseen liittyvän osaamisen ja palveluiden saralla. Tehtävämme on säilyttää omalaatuista kulttuuriamme, vahvistaa ja säilyttää sitä.
Juurien ja verkostojen vahvistamista
Haapavesi Folk ja Moottorikerho Wanha Woima Oulaisissa ovat yli 30 vuotta toimineita organisaatioita, jotka pyörittävät yhteensä 30 000 kävijän tapahtumia 700 hengen talkoolaisporukan voimin. Suurta tapahtumaa voisi verrata luonnossa olevaan kasviin, joka tarvitsee juuret ja sopivat olosuhteet, jotta se voi nousta hetkeksi kukkimaan. Tapahtuma syntyy hyvin monien ihmisten energiasta ja ponnisteluista ja sen toteutumisessa on aina jotakin energisoivaa ja ihmeellistä. Tapahtuma todellakin syntyy.
Tavoitteena on vahvistaa tapahtumien juuria eli saada organisaatioihin mukaan uusia ihmisiä sekä vahvistaa organisaatioita ja olosuhteita. Tarjoamme koulutusta, virkistystä, uusia ajatuksia uusille ja nykyisille tekijöille. Kutsummekin nyt kaikkia alueen toimijoita, koulutusorganisaatioita, seuroja ja yksittäisiä ihmisiä mukaan näiden tapahtumien verkostoihin. Molemmissa tapahtumissa on pienempää ja isompaa askaretta. Talkooroolin kautta pääsee näihin tapahtumaperheisiin mukaan ja kokemaan intensiivisen tapahtumaviikonlopun osana toteuttavaa porukkaa. Jos kiinnostuit, voit kilauttaa vaikka heti tämän tekstin lopussa oleviin numeroihin.
Oulu2026 kulttuuripääkaupunkivuosi
Hanke sijoittuu hyvin erityiseen ajankohtaan. Se, että Euroopan katseet kääntyvät vuonna 2026 kohti Oulua ja Pohjois-Pohjanmaata laajemminkin, on hyvin ainutkertainen tilanne. Kulttuuripääkaupunkivuoteen rakentavat kunnat omia osallistumisen tapojaan. Folk ja Wanha Woima kehittelevät omia juttujaan. Tämän lisäksi pyrimme tekemään yhteisvoimin jotakin erityistä tapahtumien yhteistyönä. Juuri nyt on aika sekä hankkeessa että koko alueella kehitellä kaikenlaisia isoja ja pieniä asioita vuodelle 2026.
Kulttuuripääkaupunkivuoden kesällä 2026 alueella on todella vipinää. Haapaveden Folk-viikonlopun jälkeen heinäkuun ensimmäisen viikonloppuna hurahtavat käyntiin Wanhan Woiman moottorit samaan aikaan kun naapurikunnassa Ylivieskassa alkavat Herättäjäjuhlat. Näihin molempiin odotetaan yli 20 000 kävijää. Tämä tarkoittaa, että heinäkuun alussa 2026 Oulaisissa ja Ylivieskassa on yli 40 000 vierasta. Haastankin tässä tekstissä paikallisia miettimään, mistä keksisimme uudenlaista majoitusta ainakin tuolle viikonlopulle? Leirintäalue tai paikkoja matkailuautoille saatettaisiin tarvita. Piha-aittaa tai tyhjiä huoneita voisi asettaa tarjolle. Maaseudun elämää, eläimiä ja luontoa ympärillämme kelpaa esitellä tänne saapuville tapahtumakävijöille.
Kulttuuriperintö eilen, tänään ja huomenna
Pohjois-Pohjanmaan kunnilla on erityispiirteitä ja paikallista historiaa ja kulttuuria. Se ihan oma ja omaleimainen on kiinnostavaa. Katsotaanpa vaikka, miten Vöyrin murteella laulettu kappale on singahtanut Spotifyin ykköseksi ja Euroviisuveikkausten kärkeen. Vi ska bara bada bastu soi nyt vähän joka puolella maailmaa.
Hanke on omalta osaltaan aktivoimassa koko aluetta katsomaan omaa kulttuuriaan ja havahtumaan sen arvokkuuteen. Hankkeen sisarhanke eli Luovaa matkailua ja kulttuurihyvinvointia toimii Kalajoelta käsin Oulun Eteläisen alueella kehittäen matkailua kulttuuritwistillä. Molemmat hankkeet ovat saaneet tukea Euroopan maaseuturahastolta.
Aktivoimme erilaisia toisiinsa kytkeytyviä verkostoja sekä Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan että sitä ympäröivän laajan Pohjois-Pohjanmaan eteläisen alueen kulttuurin ja taiteen näkökulmasta.
Kulttuuri ON alueen elinvoimaa
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa alueen elinvoimaa. Ja sitähän kulttuuri juuri on. Se on ihmisten toimintaa, se on taidetta, tarinoita, taiteen lajien osaamista. Kulttuuri on kättelyä ja ihmisten puhuttelemista. Kulttuuri on rakentelua, käsin tekemistä. Se on yhteisöllistä toimintaa tai yksinpuurtamista. Se on kuvia, valokuvia, maalauksia, musiikkia, kuorolaulua, luonnon kauneudesta nauttimista. Se on kauniisti aurattu pelto. Se on tarve-esineiden valmistamista, kädentaitoja. Se on tuotteen käytettävyyttä ja kauneutta. Se on sanontoja, murretta, tarinoita. Se on talomallien suunnittelua. Se on työpaikan yhteinen kahvihetki. Se on talkoilla rakennettu hiihtolatu. Se on syntymäpäiväjuhlille tehty voileipäkakku. Se on kesäteatteria ja konsertteja. Se on naapurin tuoma makaronilaatikko kun perheessä sairastetaan. Kulttuuri on kaikkea sitä, miten me täällä toistemme kanssa elämme.
Kulttuurin yksi osa on taide ja taiteen eri lajien osaaminen ei säily ilman kovaa harjoittelemista ja taidemuodon säilyttämistä. Tässä meillä on alueella esimerkiksi vahvaa kansanmusiikin, klassisen musiikin ja kuoromusiin osaamista. Huippuja ei synny ilman määrätietoista työtä ruohonjuuritasolla. Koulutuksen ja tapahtumien avulla taiteen osaaminen säilyy alueella. Ja taide taas ruokkii luovuutta, yrittämistä ja tuotteiden suunnittelua ja estetiikkaa.
Tapahtumien kautta saamme kosketusta juuriimme ja liitymme toisiin
Tapahtumat kietoutuvat myös alueen kulttuuriin ja kulttuurihistoriaan. Moottoreiden kautta avautuu alueen työn historia. Wanhan Woiman päivillä voi kulkea jo omaa henkilökohtaista historiaansa. Voi tuollaisen pulsaattoripesukoneen muistan lapsuudestani! Tuollaisella traktorilla ajoi naapurin isäntä kun oli pieni! Musiikin ja erityisesti kansanmusiikin kautta toteutuu ikiaikainen tarve ilmaista itseämme ja käsitellä elämän tapahtumia taiteen kautta. Olemme laulaneet ilosta, laulaneet lapselle nukuttaessa, laulaneet tehdessämme työtä. Laulut kuuluvat siirtymärituaaleihin. Ja laajemmin, musiikki tutkitusti kehittää aivojamme. Folkeilla lauletaan myös uusia lauluja, käsitellään tätä päivää ja tulevaisuutta.
Näin näissä tapahtumissa kulkiessaan voi kokea kulttuuriperintöä eilen, tänään ja huomenna.
Kirjoittaja Anna-Mari Laulumaa on Kulttuuriperintö eilen, tänään ja huomenna hankkeen projektipäällikkö
