Mikä se Kupukka on?
Kupukka on Kupukan Grafiitti Oy:n (ent. Suomen Malmitutkimus Oy) malminetsintälupahakemusalueelle antama nimi. Kartassa alueella on paikka nimeltä Rahkon Kupukka, josta nimi on otettu. Kun Tukesille (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto), joka toimii valtion kaivosviranomaisena, tehdään malminetsintälupahakemus, on hakijan nimettävä lupahakemusalue.
Yleisötilaisuudessa 13.4.2023 Rantsilassa eräs vieraista selvitti nimen alkuperää ja selvisi, että kupukka tarkoittaa lummetta.
Omistan maata malminetsintälupahakemusalueelta ja minulla olisi viranomaiselle asiaa lupaan liittyen. Mikä on paras tapa varmistaa, että minua kuullaan?
Lupahakemuksen edetessä Tukes lähettää kaikille lupahakemusalueen maanomistajille kirjeen. Kirjeen saatuasi anna lausuntosi kirjeessä saapuneiden ohjeiden mukaan. Tukesin asiaa hoitaville virkamiehille voi myös soittaa ja kysyä neuvoa lausunnon antamisessa.
Mikä on Tukes?
Tukes eli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on valtion lupa- ja valvontaviranomainen. Tukes käsittelee varausilmoitukset ja myöntää malminetsintä- sekä kaivosluvat. Tukes on siis valtion kaivosviranomainen.
Jos Kupukan malminetsintälupahakemus hyväksytään, voinko kuitenkin normaalisti liikkua alueella marjoja poimimassa jokamiehen oikeuksiin perustuen?
Voit. Ainoastaan esimerkiksi toiminnassa olevan kairakoneen aivan välittömään läheisyyteen (~10 metriä) ei turvallisuussyistä päästetä ketään.
Jos Kupukan malminetsintälupahakemus hyväksytään, voiko alueella vielä metsästää?
Voi. Yleisesti tapoihin kuuluu, että etsintäyritykset ovat yhteydessä alueen metsästysseuraan tai hirviporukoihin, jotta kaikki tietävät toistensa toimista ja toiminta on kaikille turvallista. Etsijät ja urakoitsijat liikkuvat huomiovärisessä vaatetuksessa ja heidät on helppo huomata maastossa. Esimerkiksi hirvenmetsästys tapahtuu pääsääntöisesti viikonloppuisin, kun taas malminetsijät ovat maastossa useimmiten arkena. Toki kairakoneet toimivat joka päivä 24 h vuorokaudessa, mutta ne ovat paikallaan pidempiä aikoja.
Jos Kupukan malminetsintälupahakemus hyväksytään, voinko maanomistajana edelleen suorittaa metsässäni hakkuita, vaikka se on lupa-alueen sisällä?
Voit. Malminetsintälupa ei rajoita maanomistajien oikeuksia käyttää maitansa. Toki jos esimerkiksi hakkuut on suunniteltu juuri samalle alueelle kuin vaikkapa suunniteltu tutkimuskairaus, on aikataulut hyvä sovittaa malminetsintäyrityksen kanssa kuntoon. Kairaukset tapahtuvat kuitenkin niin pienellä alueella ja pistemäisissä kohteissa kerrallaan, että tämä on helppo sovittaa yhteen.
Luin valtakunnallisesta lehdestä, että jonnekin oli tehty kaivosvaraus? Mitä se tarkoittaa?
Julkisessa keskustelussa näkee joskus käytettävän harhaanjohtavaa termiä kaivosvaraus, vaikkei sellaista termiä laki eikä alan teollisuus tunne. Kyseessä on ”kaivoslain mukainen varausilmoitus”, jolla malminetsintää alueelle suunnitteleva yritys varaa itselleen oikeuden hakea malminetsintälupaa. Varatut alueet ovat yleensä suuria ja voimassa vuoden tai kaksi. Tänä aikana yritys yleensä tekee alueella jokamiehen oikeuksiin kuuluvia tutkimuksia ja valmistelee alueelle jätettävää malminetsintälupahakemusta. Kupukan Grafiitti Oy (ent. Suomen Malmitutkimus Oy) on Kupukan alueella toiminut juuri näin. Malminetsintälupahakemus kohdistuu yleensä huomattavasti pienempään alueeseen kuin varausilmoitus.
Aina varaukset eivät johda lupahakemuksen tekoon ja raukeavat sellaisenaan. Varausilmoituksen raukeamisen jälkeisen vuoden alueella on karenssi, eikä aluetta voi varata heti uudestaan. Kaivoslain mukaisella varausilmoituksella ei sellaisenaan ole mitään merkitystä kuntalaisille, kuntapäättäjille, kunnan viranomaisille tai maanomistajille. Varausilmoitus ainoastaan antaa varauksen haltijalle etuoikeuden malminetsintäluvan hakemiseen alueelle. Kesäkuusta 2023 alkaen varausilmoituksen tekeminen maksaa 1 € / hehtaari ja maksu menee valtiolle.
Onko GTK tai jokin muu taho tehnyt kairauksia Siikalatvan alueella? Jos on, niin onko niissä ollut viitteitä sellaisista malmioista, että kaivostoimintaan voisi olla edellytyksiä? Jos kairauksia on tehty, niin olisiko saatavilla karttoja jossa ne näkyvät?
Katselin GTK:n kallioperäkairausdataa heidän karttapalvelustaan ja kyllä seudulla on kairattu GTK:n toimesta 90-luvulla sekä Outokumpu Oy:n toimesta 60- ja 70-luvuilla. Kairaus on selkeästi painottunut kunnan länsiosiin ja on oletettavasti Vihannin kaivokseen liittyviä kairauksia. Pienempiä kairausohjelmia on tehty myös muualla kunnan alueella. Alla on näkyvissä yleiskartta, johon lisäsin GTK:n rekistereistä kairareikien kohdat.
Kysymys siitä, onko niissä ollut viitteitä taloudellisesti hyödyntämiskelpoisista malmioista, onkin sitten jo haastavampi. Oletettavasti Vihannin kaivokseen liittyvät kairaukset eivät ole haluttua lopputulosta tuottaneet. Toisaalta taas Kupukan Grafiitti Oy:n (ent. Suomen Malmitutkimus Oy) Kupukan etsintähankkeessa on analysoitu yhden GTK:n kairaaman kairareiän grafiittipitoisuutta sekä raekokoa. Reiän kairaamisen hetkellä grafiitti ei ole kiinnostanut, mutta nykyään se on hyvinkin kiinnostava materiaali akkumateriaalien suuren kysynnän vuoksi.
Kaivostoiminnan taloudellisten edellytysten selvittäminen vaatii myös muutakin kuin pelkkää alustavaa kairareikätietoa. Ensin on selvitettävä esiintymän laajuus ja pitoisuus tietyllä tarkkuudella, jotta voidaan luoda luotettava malmivarantoarvio. Siihen tarvitaan jo useita kymmeniä kairareikiä tietyllä tiheydellä, riippuen toki esiintymän laadusta ja muodosta. Malmivarantoarvion perusteella tehdään sitten kannattavuusselvitys, jossa otetaan huomioon louhintakustannukset, maailmanmarkkinahinnat, logistiikkakustannukset ja lukematon määrä muita muuttujia. Vasta sen jälkeen tiedetään, olisiko esiintymä oikeasti taloudellisesti kannattava.
Edit 15.12.2023: Vuonna 2013 yksityishenkilö on kairannut Siikalatvalla maanomistajan luvalla omia grafiittitutkimuksiaan. Kupukan Grafiitti Oy hankki reiät omistukseensa ja teetti niille laboratorioanalyysit. Tästä voi lukea lisää https://www.kupukangrafiitti.fi/ajankohtaista/ Nämä reiät eivät näy alla olevalla kartalla. 